lauantai 5. toukokuuta 2012

Aineistoa, aineistoa...

Tämänkin blogin päivittämisestä on taas aikaa vierähtänyt, mutta onneksi vierähtäneen ajan kuluessa on tapahtunut edes jotain. Ei kyllä niin paljon, kuin olisi voinut tapahtua, mutta sille on kyllä hyvä syy.

Minut tarkemmin tuntevat tietävät, että vaivoinani on siitepölyallergia. Luulin pitkään, että minua jatkuvasti vaivannut nuha ja yleinen viemäriä muistuttava olo olisi johtunut tästä, mutta niinpä ei ollutkaan: oikea syy oli viallinen nenä, jonka kautta ilma ei kiertänyt suunnitellulla tavalla esimerkiksi poskionteloihin, joista ainakin toinen oli sitten koko ajan ainakin vähän tulehtunut. Viime syksynä yksi lääkäri tajusi katsoa nenääni ja totesi, että sitä kannattaisi ehkä vähän kirurgisesti korjailla. Tämä korjailu suoritettiin helmikuun puolivälissä. 

Korjailun vaikutus oli aika dramaattinen: käytännössä kaikki ne oireet, joita olin monta vuotta pitänyt allergiasta johtuvina hävisivät muutaman viikon kuluessa veitsen heilahtamisesta. Samalla tajusin vasta itsekin, kuinka huonossa kunnossa olin ollut: käytännössä koko viime syksy meni ihmetellessä sitä, miksi minua koko ajan väsyttää, miksi mikään rööri ei ole koskaan auki ja mitä voi oikeastaan tehdä, jos ainoa suunnilleen siedettävä asento on se, kun makaa vasemmalla kyljellään. (Siinä asennossa ei voi muuten oikeasti tehdä kovin paljoa.)

Väitöskirja onkin edennyt nyt keväällä ehkä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Suurin osa aineistosta alkaa olla kasassa ja kohta voisi vetäytyä omaan pikku kammioonsa analysoimaan sitä ja kirjoittamaan sellaista maailmaa mullistavaa tieteellistä läpimurtoa, joita OKM on meiltä muutaman tilannut. Toinen vaihtoehto on pitää rima vähän matalammalla, jolloin sen yli punnertaminen voisi olla helpompaa. Tässä suhteessa viime aikoina on tullut ehkä hieman realismia peliin, kun on kriittisesti arvioinut yhtä jos toistakin väikkäriä ja todennut, millaisilla tuherruksillakin on tohtorin hattu käyty pokkaamassa. Kyllä minäkin sellaisen pystyn kirjoittamaan. 


Kuva väitöskammiosta. Erityisesti huomiota kannattaa kiinnittää pöytähyllyyn, jonka paikalleen asentaminen meinasi olla  käytännän asioissa korkeintaan keskinkertaiselle lehtorille lähes ylitsepääsemätöm suoritus. Ensin paketissa oli vääränlaisia ruuveja, ja sitten kun paikalle saatiin oikeat ruuvit, näytti hylly olevan vinossa. Vatupassi kuitenkin kertoi tämän olevan onneksi vain optinen harha.

Olen myös antanut ensimmäisen jokseenkin virallisen arvion tuotoksen valmistumisesta. Merkkasin tiedekunnan jatko-opiskelijakyselyyn, että tietojärjestelmätieteen väitöskirjani olisi valmis esitarkastukseen syyskuussa 2013. Jos ette kerro kenellekään, voin paljastaa, etten pitäisi ihan mahdottomana, että se matalammalla olevan riman yli pyrkivä tekele voisi olla valmis jo vähän aiemminkin. Näillä mennään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti